Liikunta on paras lääke COPD-potilaalle: ”Hengästy rohkeasti”
KEUHKOAHTAUMATAUTI | 4.8.2022
Kun Jaana Koponen sai COPD-diagnoosin 52-vuotiaana vuonna 2015, tieto tuli shokkina. Tamperelainen ravintolayrittäjä oli huomannut tahtinsa pikkuhiljaa hidastuneen, mutta hän pisti sen ikääntymisen ja rankan työnteon piikkiin.
”Säikähdin todella. Tauti oli minulle melko tuntematon ja pelkäsin kuolevani muutaman vuoden sisällä – ja tukehtumallako? Päätin, että oli pakko tehdä iso muutos”, hän muistelee.
Ahkera tiedonkeruu lievitti tuskaa. COPD (Chronic Obstructive Pulmonary Disease), eli keuhkoahtaumatauti, on hitaasti etenevä keuhkosairaus, jonka yleisin aiheuttaja on tupakointi. Vaikka muutoksia keuhkoissa ei voida parantaa, potilas voi elintapojen avulla vaikuttaa merkittävästi sairautensa kulkuun.
”Ymmärsin realiteetit. Onneksi keuhkolääkäri kertoi minulle suoraan tosiasiat. Lääkkeet eivät auttaisi, jos jatkaisin tupakointia”, kertoo Koponen, joka onnistui ensiyrittämällä lopettamaan tupakoinnin lääkekuurin avulla. Toki raakaa tahdonvoimaakin tarvittiin – olihan hän polttanut askin päivässä noin 30 vuoden ajan.
Elämänlaatua liikunnasta
Toinen tärkeä elämäntapamuutos oli säännöllisen liikunnan aloittaminen. Päiväohjelmaan tulivat mukaan crosscore, kahvakuula, ohjattu venyttely ja pitkät lenkit joko reippaasti kävellen tai hölkäten.
”Nyt koronapandemian hellittäessä käyn taas salilla 2-3 kertaa viikossa ja kokeilen innokkaasti uusia lajeja. Esimerkiksi joogasta on tullut osa elämääni,” Koponen kertoo.
Arvokasta vertaistukea Koponen löysi Tampereen Hengitysyhdistyksen kautta. Myös perheen tuki on ollut korvaamaton – mukaan lukien kaksi vauhdikasta lastenlastasta, joiden syntyminen myös motivoi Koposta muutokseen. ”Nyt jaksan paremmin juosta heidän perässään”, hän nauraa.
Elämäntaparemontin ansiosta Koposen tila ei ole huonontunut diagnoosin jälkeen, vaan päinvastoin: taudin kokonaisaste on muuttunut keskivaikeasta lievän ja keskivaikean rajoille. Viimeisimmät kävelytestitulokset olivat terveisiin samanikäisiin verrattuna jopa hieman viitearvoja paremmat.
”Voidaan sanoa, että tilanne on parantunut, vaikka sairaudesta en parane”.
Keuhkoahtaumatautiin liittyy edelleen stigma, koska se nähdään itseaiheutettuna. Koponen ei kuitenkaan peittele tautiaan, vaan avoimesti jakaa esimerkkiään muille, jos se innostaisi edes yhtä ihmistä lisäämään liikuntaa: ”Kun uskaltaa rohkeasti hengästyä, huomaa kunnon pikkuhiljaa paranevan. Se ainakin motivoi minua!”
Keuhkot kaipaavat rasitusta
Koposen tarina tarjoaa malliesimerkin siitä, miksi juuri COPD-potilaille on erityisen tärkeää huolehtia fyysisestä kunnostaan. Kyseisellä terapialla on nimikin: liikunnallinen keuhkokuntoutus.
Fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri Herkko Ryynänen vahvistaa, että tutkimusnäyttö liikunnallisen keuhkokuntoutuksen hyödyistä on kiistämätön.
”Liikunnalla voi kompensoida taudin aiheuttamia muutoksia fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen toimintakykyyn. Tapauskohtaisesti sairauden aiheuttamaa suorituskyvyn laskua voidaan liikunnalla joko ennaltaehkäistä, kumota tai hidastaa”.
Työssään fysioterapeuttina Ryynänen on auttanut COPD-potilaita tarjoamalla ohjausta ja asianmukaista tietoa taudin omahoidosta. Hän joutuu usein korjaamaan vääriäkin luuloja.
”Tautiin voi liittyä vanhoja uskomuksia siitä, että rasitus on vaaraksi, vaikka näin ei todellakaan ole. Päinvastoin! Keuhkot kaipaavat hengästymistä.”
Ryynänen lisää, että liikunta auttaa myös ennaltaehkäisemään liitännäissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, metabolista oireyhtymää, diabetesta ja masennusta.
”Liikunnan avulla pystytään tutkitusti parantamaan elämänlaatua ja vähentämään oireilua, pahenemisvaiheita sekä sairaalahoidon tarvetta”.
Pienikin aktiivisuus kannattaa
Sopivasta liikunnan määrästä ei ole olemassa yleistä ohjetta, sillä se riippuu monesta yksilöllisestä tekijästä, kuten sairauden vaikeusasteesta ja jokaisen omista tavoitteista sekä mieltymyksistä.
”Nyrkkisääntönä olisi suotavaa liikkua jonkin verran joka päivä. Vältä pitkäaikaista istumista, valitse portaat hissin sijaan, hengästy ja hikoile päivittäin. Pienistäkin liikuntatuokioista saa kerrytettyä suuren määrän aktiivisuutta. Ja sillä on suuri vaikutus terveydelle ja hyvinvoinnille”, Ryynänen neuvoo.
Hän rohkaisee elämäntapamuutosta suunnittelevia valitsemaan itselleen mieluisia ja nautinnollisia liikuntamuotoja ja kokeilemaan ennakkoluulottomasti myös uusia lajeja. Tuki on myös tarpeen. Jos välillä tuntuu vaikealta nousta sohvalta, voi pyytää puolisoa tai vaikkapa naapuria mukaan ulkoilemaan.
”Millaisia valintoja tekeekin, tärkeintä on nauttia liikkumisesta sekä kaikesta, mitä se meille antaa. Sillä se antaa paljon, usein jopa enemmän kuin osaisimme kuvitellakaan”.
Teksti: Silja Kudel
Lähteet:
Physical inactivity in COPD and increased patient perception of dyspnea.
Katajisto M, Kupiainen H, Rantanen P, Lindqvist A, Kilpeläinen M, Tikkanen H, Laitinen T. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis. 2012;7:743-55. doi: 10.2147/COPD.S35497. Epub 2012 Oct 29.
Katajisto M, Koskela J, Lindqvist A, Kilpeläinen M, Laitinen T.Respir Med. 2015 Oct;109(10):1320-5. doi: 10.1016/j.rmed.2015.08.001. Epub 2015 Aug 6.
Estimating the effectiveness of pulmonary rehabilitation for COPD exacerbations: reduction of hospital inpatient days during the following year. Katajisto M, Laitinen T.Int J Chron Obstruct Pulmon Dis. 2017 Sep 22;12:2763-2769. doi: 10.2147/COPD.S144571
Orion on suomalainen lääkeyhtiö - hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Kehitämme, valmistamme ja markkinoimme ihmis- ja eläinlääkkeitä sekä lääkkeiden vaikuttavia aineita. Orionin kehittämä kuivajauheinhalaattori on keskeinen osa hengitystiesairauksien terapia-aluettamme.
Oliko tästä artikkelista hyötyä?
