Astma pähkinänkuoressa: 10 kysymystä ja vastausta
ASTMA | 21.12.2020
Mikä astma on?
Jos kärsit hengenahdistuksesta, puristavasta tunteesta rinnassa, pitkittyneestä yskästä tai vinkuvasta hengityksestä, sinulla saattaa olla astma.
Astmassa keuhkojen ilmatiet herkistyvät, tulehtuvat ja saattavat ärtyä tietyissä tilanteissa. Ärtyneet ilmatiet voivat tuottaa tavallista enemmän limaa ja ahtautua, mikä vaikeuttaa hengittämistä.
Ilmateiden ärsyyntyminen voi pahentaa astmaoireita. Tällaista tilannetta kutsutaan astmakohtaukseksi ja oireita pahentavia asioita kutsutaan laukaiseviksi tekijöiksi.
Millaisia oireita astma aiheuttaa?
Kaikille astmapotilaille ei kehity samoja oireita, mutta tiettyjen yleisten oireiden esiintymistä kannattaa tarkkailla.
Yksi yleinen astmaoire on vinkuva hengitys, mikä tarkoittaa viheltävän äänen kuulumista etenkin uloshengityksen aikana. Astmapotilaalla voi myös esiintyä kuivaa yskää, puristavaa tunnetta rinnassa tai hengitysvaikeuksia esimerkiksi urheiltaessa.
Kaikkia näitä oireita esiintyy astmasta kärsivillä. Joillakin voi olla oireita vain harvoin. Joillakin taas on oireita usein, jolloin sairaus voidaan luokitella vaikeaksi astmaksi.
Mitä astmakohtauksessa tapahtuu?
Astmakohtaus tarkoittaa astmaoireiden pahenemista niin, että hengittäminen vaikeutuu. On yksilöllistä, mitkä tekijät kohtauksen laukaisevat. Astmakohtauksen saattavat laukaista esimerkiksi urheileminen, hengitystieinfektio tai allergia. Astmakohtaus ei kuitenkaan aina tule äkillisenä vaan voi kehittyä useamman tunnin tai jopa useamman päivän aikana.
Astmakohtauksessa hengitysteitä ympäröivät lihakset supistuvat, hengitystiet supistuvat ja limantuotanto voi lisääntyä.
Astmakohtauksen voi tunnistaa tietyistä oireista, joita ovat rinnan ja kaulan lihasten jäykistyminen, voimakas hengityksen vinkuminen sisään- ja uloshengityksessä ja jatkuva yskiminen.
Vaikean kohtauksen aikana astmaatikon puhuminen voi vaikeutua ja hänellä voi ilmetä paniikintunnetta tai hikoilua. Inhalaattorista saatava avaava lääke ei välttämättä auta, koska hengittäminen vaikeutuu.
Astmakohtaukset voivat hoitamattomina olla vakavia, joten on tärkeää pitää astma hoitotasapainossa säännöllisellä lääkityksellä.
Mikä aiheuttaa astman?
Astman riskiä lisäävät monet tekijät, kuten allergiat, ilmansaasteet ja sukurasitus. Astma voidaan saada myös altistumatta näille riskitekijöille.
Jos sinulla tai jollakulla läheiselläsi on astma, on hyvin tärkeää oppia tuntemaan astmakohtauksen laukaisevat tekijät, jotta niitä voidaan yrittää hallita. Yleisiä astmakohtauksen laukaisevia tekijöitä ovat nuhakuume ja muut hengitystieinfektiot, pölypunkit, lemmikkieläinallergiat, tupakansavu, liikunta, stressi, kiihtymys tai kiukku, huono ilmanlaatu ja siitepöly. Esimerkiksi välttämällä lemmikkieläimiä astmakohtauksen riskiä voidaan vähentää.
Kuka sairastuu astmaan?
Euroopassa on noin 10 miljoonaa astmaatikkoa. Heillä on erilaiset taustat ja he edustavat kaikkia ikäryhmiä.
Astmaa pidetään usein pelkkänä lastensairautena. Vaikka se monesti ilmenee ensimmäistä kertaa varhaisessa iässä, siihen voivat sairastua kaikenikäiset ihmiset. Astman kehittyminen aikuiselle ei ole lainkaan harvinaista. Lapsuudessa ilmennyt astma voi hyvin hoidettuna parantua lapsen kasvaessa. Joillakin astmasta lapsena kärsineillä on oireita myös aikuisena.
Jos suvussasi on astmaatikkoja tai itse olet allergikko, riskisi sairastua astmaan on tavallista suurempi.
Miten astma diagnosoidaan?
Monesta muusta sairaudesta poiketen astman diagnosointiin voi mennä aikaa.
Potilaan ensimmäinen terveydenhuoltokontakti on todennäköisesti omalääkäri, joka tutkii keuhkot ja esittää kysymyksiä elämäntyylistä ja perheen sairaushistoriasta. Lääkäri voi myös määrätä keuhkojen toimintakokeita hengityksen toiminnan tarkastamiseksi. Potilasta saatetaan pyytää puhaltamaan uloshengityksen huippuvirtausta mittaavaan PEF-mittariin.
PEF-seurantaa saatetaan jatkaa kotona. Potilasta pyydetään myös pitämään kirjaa kaikista oireista kotona jonkin aikaa ja kenties kokeilemaan jotakin lääkettä. Lääkäri tekee sitten diagnoosin näiden tietojen avulla.
Miten astmaa hoidetaan?
Astmaan ei ole vielä parannuskeinoa, mutta astmalääkkeillä pystytään pitämään sairaus ja sen oireet kurissa. Jos astman hoitotasapaino on hyvä, sairaus ei häiritse normaalia jokapäiväistä elämää.
Astmalääkkeiden ottaminen hoitavan lääkärin ohjeiden mukaan on yksi tärkeimmistä asioista astman hoidossa. Toinen tärkeä asia on astman laukaisevien, oireita pahentavien tekijöiden välttäminen.
On olennaista keskustella hoidosta lääkärin, sairaanhoitajan tai apteekkihenkilökunnan kanssa ja varmistaa, että on ymmärtänyt ohjeet oikein. Jos astmaoireet vaivaavat usein, asiasta täytyy keskustella lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa. Tällöin oireet voidaan arvioida uudestaan ja tarvittaessa muuttaa lääkitystä.
Inhalaatiolääke – mikä on hoitava lääke ja mikä avaava lääke?
Hoitava lääke hillitsee hengitysteiden turvotusta ja tulehdusta, mikä lievittää oireita ja vähentää vakavan astmakohtauksen riskiä. Lääke on otettava säännöllisesti, vaikkei kärsisikään vinkuvasta hengityksestä tai hengenahdistuksesta.
Lyhyt- tai pitkävaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke taas laajentaa supistuneita keuhkoputkia ja avaa hengitystiet.
Avaavat lääkkeet eivät hoida astman perimmäistä syytä, tulehdusta, joten niitä käytetään vain tarvittaessa. Hoitavat lääkkeet ovat astman peruslääkkeitä, ja niitä on otettava säännöllisesti.
On tärkeää opetella käyttämään inhalaattoria oikein. Näin varmistetaan hoidon onnistuminen. Kun sinulle määrätään inhaloitavaa lääkettä, sinulle pitää myös tarjota koulutusta tai opastusta inhalaattorin oikeanlaiseen käyttöön. Jos sinulla on kysyttävää aiheesta tai jokin asia tuntuu epävarmalta, käänny terveydenhuollon ammattilaisen puoleen lähimmällä terveysasemalla tai apteekissa.
Voiko astman kanssa elää normaalia elämää?
Astman kanssa voi elää aivan normaalia elämää. Astmaan ei vielä ole parannuskeinoa, mutta sairautta voidaan hoitaa oikeanlaisella lääkityksellä ja itsehoidolla.
Vaikka astma on pitkäaikainen (eli krooninen) sairaus, tehokas hoito voi joskus helpottaa oireita niin paljon, etteivät ne juurikaan häiritse jokapäiväistä elämää.
Suurin osa astmaatikoista voi elää yhtä aktiivista elämää kuin muutkin, vaikkakin vaikeammissa tapauksissa potilaat saattavat kokea taudista aiheutuvan heille ongelmia.
Mitä teen, jos epäilen sairastavani astmaa?
Sinun kannattaa varata lääkäriaika mahdollisimman pian, kuten minkä tahansa muunkin sairausepäilyn kohdalla. Mitä nopeammin syy hengitysongelmiisi selvitetään, sitä nopeammin sinä ja lääkärisi voitte löytää siihen ratkaisun.
Astmaa esiintyy yleisesti, ja vaikka useimmilla astmaatikoilla sairaus ilmenee hyvin lievänä, hoitamattomana se voi olla vakava. Jos sinulla on astma, lääkärin tapaaminen mahdollisimman pian sairausepäilyn jälkeen voi auttaa estämään sairauden pahenemisen.
Kuva: iStock
Lue lisää:
Pidä kirjaa hyvistä ja huonoista hetkistä; ota kaikki hyöty PEF-seurantalomakkeestasi
Astman ja keuhkoahtaumataudin lääkitys: tutustu kaikkiin vaihtoehtoihin
Astman perusteet: Murramme viisi yleistä myyttiä astmasta
Astma on yleinen hengitysteiden sairaus, jota sairastaa miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Astma on krooninen keuhkoputkien limakalvon tulehdus, joka tekee hengitysteistä supistumisherkkiä. Jos astman hoitotasapaino ei ole hyvä, se voi johtaa hengitysvaikeuksiin.
Orion on suomalainen lääkeyhtiö - hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Kehitämme, valmistamme ja markkinoimme ihmis- ja eläinlääkkeitä sekä lääkkeiden vaikuttavia aineita. Orionin kehittämä kuivajauheinhalaattori on keskeinen osa hengitystiesairauksien terapia-aluettamme.
Oliko tästä artikkelista hyötyä?
