Keuhkoahtaumataudin asianmukainen hoito vähentää taudin pahenemisvaiheita ja parantaa elämänlaatua
KEUHKOAHTAUMATAUTI | 17.4.2023
Keuhkoahtaumatauti on krooninen sairaus, jota sairastaa pelkästään Euroopassa noin 37 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin 3 prosenttia väestöstä. Todellisuudessa keuhkoahtaumatautia sairastavia voi olla enemmänkin, sillä tauti jää usein diagnosoimatta, mikä on ongelma monissa maissa, toteaa Witold Mazur, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Keuhkoahtaumataudilla on yhtäläisyyksiä astmaan ja joihinkin muihin sairauksiin, mikä johtaa toisinaan vääriin diagnooseihin ja terveydenhuollon resurssien tehottomaan käyttöön. Joskus potilaiden pitkittyneitä oireita, kuten hengenahdistusta ja yskää, hoidetaan akuutteina oireina päivystyksessä, mikä on ongelmallista.
”Akuutteja oireita hoidetaan, mutta aiheuttaja jää hoitamatta. Päivystyksessä tehdyn tutkimuksen jälkeen lääkärin pitäisi lähettää potilas jatkotutkimuksiin, mutta potilas jää usein vaille asianmukaista diagnoosia tai mahdollisen keuhkotaudin hoitosuunnitelmaa. Tähän on löydettävä ratkaisu”, Mazur sanoo.
Potilaat eivät ole keskenään samanlaisia
Keuhkoahtaumataudin pääasiallinen oire on hengenahdistus, ja diagnoosi perustuu spirometrialla vahvistettuun palautumattomaan keuhkojen ahtaumaan. Kliinisen kokemuksensa perusteella Mazur on havainnut, että potilaat eivät ole keskenään samanlaisia.
”Käsitykseni mukaan keuhkoahtaumatauti katsotaan oireyhtymäksi, joka käsittää yhden hyvin monimutkaisen taudin eri fenotyyppejä. Kliininen kuva on jokaisella potilaalla erilainen, mikä on erittäin hyvä syy yksilöllistää diagnostista menettelytapaa ja taudin hoitoa”, Mazur toteaa.
Keuhkoahtaumatautia pidetään usein itse aiheutettuna tai tupakoitsijoiden tautina, minkä takia siihen liittyy stigmaa. Taudin syystä riippumatta on kuitenkin tärkeää, että jokainen potilas saa hoitoa – vaikka he jatkaisivat tupakointia.
”On totta, että keuhkoahtaumatautipotilailla on usein tupakointitausta, mutta näin ei aina ole”, Mazur kertoo. Hän on tavannut potilaita, jotka eivät ole koskaan tupakoineet mutta ovat saattaneet altistua passiiviselle tupakoinnille tai toksiineille olematta välttämättä edes tietoisia tästä altistuksesta.
”Jopa lääkärit olettavat usein, että keuhkoahtaumatauti on itse aiheutettu, ja tästä syystä osa entisistä tupakoitsijoista ei välttämättä edes yritä hakea apua pitkittyneisiin oireisiinsa. Ei pitäisi yleistää ja ajatella, että keuhkoahtaumatautiin sairastuvat vain tupakoitsijat”, Mazur sanoo.
Kaikilla potilailla pitäisi olla hoitosuunnitelma
Keuhkoahtaumataudin hoito perustuu lääketieteellisiin ja ei-lääketieteellisiin toimenpiteisiin. Mazurin mukaan tärkeintä on lopettaa tupakointi ja pysyä savuttomana. Keuhkoahtaumataudin lääkehoitona käytetään inhaloitavia keuhkoputkia avaavia valmisteita ainoana lääkkeenä tai tarvittaessa yhdessä inhaloitavien kortikosteroidien kanssa. On ratkaisevan tärkeää, että lääkäri tai hoitaja opettaa potilaalle lääkkeiden oikean inhalaatiotekniikan.
Hoitotiimin – lääkärin, sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja tarvittaessa ravitsemusterapeutin – on toteutettava alkuvaiheen diagnostiset tutkimukset ja laadittava hoitosuunnitelma vastaanotolla. Kun potilas tunnetaan ja tauti on hallinnassa, seurantakäynnit voidaan toteuttaa etänä, jos tämä sopii potilaalle parhaiten.
Myös säännöllinen liikunta, monipuolinen ruokavalio ja terveelliset elintavat ovat keskeisiä tekijöitä keuhkoahtaumataudin hoidossa. Lisäksi on tärkeää ehkäistä infektioita välttelemällä sairaita ihmisiä ja ottamalla suositellut rokotukset, kuten influenssa-, COVID‑19- ja pneumokokkirokotukset, sillä infektio voi laukaista pahenemisvaiheen.
Mazur painottaa, että keuhkoahtaumatautipotilailla pitäisi aina olla kirjallinen hoitosuunnitelma, joka kertoo, miten vaikeutuvia oireita hoidetaan pahenemisvaiheen ilmaantuessa. Suunnitelmaan pitäisi sisältyä reseptit, joissa potilaalle on määrätty suun kautta otettavia kortikosteroideja ja antibioottia. Näitä lääkkeitä käytetään tarvittaessa inhaloitavien lääkkeiden lisänä pahenemisvaiheessa.
Mazurin kliinisen kokemuksen perusteella alle puolella potilaista on vuoden aikana vähintään yksi sairaalahoitoa vaativa pahenemisvaihe, ja noin 10 prosentilla esiintyy useammin episodeja, jotka voivat toisinaan vaatia sairaalahoitoa.
”Useimmat pahenemisvaiheet ovat melko lieviä, ja potilas voi hoitaa niitä kotona. Reseptien lisäksi hoitosuunnitelmaan pitäisi sisältyä kirjalliset ohjeet siitä, milloin ja miten lääkkeitä otetaan, sekä terveydenhuollon ammattilaisen puhelinnumero yhteydenottoa varten. Näin potilas voi tuntea olonsa turvalliseksi taudista huolimatta”, Mazur sanoo.
Useimmilla keuhkoahtaumatautipotilailla oireet pysyvät hyvin hallinnassa
Keuhkoahtaumatautia ei voida parantaa, sillä keuhkokudos on vaurioitunut pysyvästi. Hoidon tavoitteena on parantaa potilaan elämänlaatua ja lievittää oireita.
”Valtaosalla potilaista taudinkuva on melko lievä, ja vähintäänkin yli puolella potilaista oireet pysyvät hallinnassa inhaloitavilla lääkkeillä ja terveellisiä elintapoja noudattamalla. Vaikka tautia ei voida parantaa, voimme auttaa potilasta monella tavalla”, Mazur toteaa lopuksi.
Kirjoittanut Laura Iisalo
Valokuva: Adobe Stock
Viitteet:
An estimate of the European prevalence of COPD in 2050. Adam Benjafield, Daniela Tellez, Meredith Barrett, Rahul Gondalia, Carlos Nunez, Jadwiga Wedzicha, Atul Malhotra, European Respiratory Journal Sep 2021, 58 (suppl 65) OA2866; DOI: 10.1183/13993003.congress-2021.OA2866 https://erj.ersjournals.com/content/58/suppl_65/OA2866
Orion on suomalainen lääkeyhtiö - hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Kehitämme, valmistamme ja markkinoimme ihmis- ja eläinlääkkeitä sekä lääkkeiden vaikuttavia aineita. Orionin kehittämä kuivajauheinhalaattori on keskeinen osa hengitystiesairauksien terapia-aluettamme.
Oliko tästä artikkelista hyötyä?
