Takaisin etusivulle

Mistä tiedän, onko minulla keuhkoahtaumatauti?

TIETOA | 26.5.2020
Mistä tiedän, onko minulla keuhkoahtaumatauti?

Keuhkoahtaumatauti ei ole vain pientä tupakkayskää, vaan kyseessä on vakava hengitystiesairaus. Mistä voi päätellä, sairastaako keuhkoahtaumatautia? Ainakin seuraavia asioita kannattaa tarkkailla.

Vaivaako sinua pitkittynyt yskä? Entä hengityksen vinkuminen tai hengitysvaikeudet, jotka ovat pahentuneet ajan mittaan? Satunnaiset hengitysvaikeudet eivät ole harvinaisia, mutta jos olet yli 40-vuotias ja sinun on usein vaikea saada henkeä, kyse voi olla keuhkoahtaumataudista.

Mitä keuhkoahtaumatauti on?

Keuhkoahtaumatauti on krooninen keuhkojen tulehdussairaus, joka vaikeuttaa ilman kulkua keuhkoissa. Keuhkojen ahtautumista ilmenee eniten iäkkäillä ihmisillä, useimmiten yli 60-vuotiailla. Erityisesti tupakoitsijoilla ja työssään kemikaaleja käsittelevillä ihmisillä on vaara sairastua keuhkoahtaumatautiin. Keuhkoahtaumataudille on tyypillistä limainen yskä, joka saa usein kurkun tuntumaan tukkoiselta heti aamulla herätessä. Kyseessä on etenevä sairaus, mutta ajoissa todettuna sitä voidaan hoitaa ja oireita voidaan helpottaa.

Miten keuhkoahtaumatauti voidaan todeta?

Alkuvaiheessa olevaa keuhkoahtaumatautia ei ole helppo huomata tavallisessa lääkärintarkastuksessa. Monilla keuhkoahtaumatautia sairastavilla on ennen oikean diagnoosin löytymistä todettu useaan otteeseen akuutti tai krooninen keuhkoputkentulehdus.

Tunnetuin keuhkoahtaumataudille altistava tekijä on tupakansavu – tämä koskee sekä tupakoitsijoita että savulle passiivisesti altistuvia. Jos tupakoit ja sinulla on jo todettu astma, sinulla voi olla kohonnut keuhkoahtaumataudin riski. Toisin kuin astma, keuhkoahtaumatauti on etenevä sairaus. Keuhkoahtaumatautia sairastavan keuhkot eivät toimi normaalisti, vaikka mitään oireita ei ilmenisikään. Sekä keuhkoahtaumatautiin että tupakoinnin lopettamiseen on tärkeää suhtautua vakavasti, koska ilman asianmukaista hoitoa keuhkoahtaumatauti lyhentää elinajanodotetta.

Voit pyytää lääkäriä mittaamaan hengitysvirtauksesi spirometrialla. Näin selviää, johtuvatko kokemasi hengitysvaikeudet keuhkoahtaumataudista. Lääkäri voi esittää sinulle tupakointiin, ruokavalioosi ja liikuntatottumuksiisi liittyviä kysymyksiä sekä tarkastaa, onko sinulla muita, oireita mahdollisesti pahentavia sairauksia, kuten sydänsairautta. Lääkäri voi määrätä myös lisätutkimuksia: esimerkiksi keuhkojen röntgenkuvauksella voidaan sulkea pois muut keuhkosairaudet, ja valtimoverikaasuanalyysillä mitata, miten hyvin keuhkosi poistavat hiilidioksidia verestä.

Miten keuhkoahtaumatautia hoidetaan?

Jos sinulla todetaan keuhkoahtaumatauti, lääkäri laatii kanssasi hoitosuunnitelman, jolla pyritään oireiden lievittämiseen. Keuhkopotilaan kuntoutuksessa avainasemassa on liikunta. Lisäksi lääkäri saattaa määrätä sinulle hengitysharjoituksia.

Keuhkoahtaumataudin oireiden hoito on parasta aloittaa lopettamalla tupakointi ja välttämällä altistumista savulle ja kaasuille, jotka ovat saattaneet vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. On myös tärkeää hoitaa mahdollisia muita sairauksia, kuten korkeaa verenpainetta, jotka saattavat pahentaa keuhkoahtaumataudin oireita.

Lääkäri voi määrätä sinulle inhaloitavan eli hengitettävän tai tablettimuotoisen lääkkeen osana hoitosuunnitelmaasi. Lääke voi olla lyhyt- tai pitkävaikutteinen keuhkoputkia avaava valmiste, joka auttaa keuhkoputkia pysymään avoimina. Lisäksi lääkitykseen voi kuulua tulehdusta lievittäviä lääkkeitä, jotka lievittävät kroonista tulehdustilaa. Molempien lääketyyppien tarkoitus on estää tautia etenemästä ja keuhkojen toimintaa heikentymästä.

Keuhkoahtaumatauti on vakava ja parantumaton sairaus, mutta tupakoinnin lopettamalla ja oikeanlaisen hoidon, ruokavalion ja liikunnan avulla voit pitää sen oireet kurissa.

 

Teksti: Courtney Tenz

Kuva: iStock

LUE LISÄÄ:

Miksi keuhkoahtaumatautiin sairastutaan?

Elämää keuhkoahtaumataudin kanssa – lievitä puristavaa tunnetta uusilla tavoilla

Treenaa keuhkojasi – liikunta voi auttaa keuhkoahtaumataudin hoidossa

Keuhkoahtaumatautipotilaan tukeminen

 

Viitteet:

Byrne, Anthony L., Marais, Ben J., Mitnick, Carole D., Lecca, Leonid. Marks, Guy B. (2015) Risk factors for and origins of COPD. The Lancet. 385(9979): 1723-1724. May 2, 2015. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(15)60884-4/fulltext 

Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Pulmonary Diseases COPD. (2020). https://goldcopd.org/wp-content/uploads/2019/12/GOLD-2020-FINAL-ver1.2-03Dec19_WMV.pdf

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä:

TIETOA
Tarkistuslista: toimiiko hoitosuunnitelmasi?

Tarkistuslista: toimiiko hoitosuunnitelmasi?

Otatko lääkityksesi säännöllisesti mutta sinulla on silti astman tai keuhkoahtaumataudin oireita?

TIETOA
Hyödynnä inhalaattoria oikein

Hyödynnä inhalaattoria oikein

Astman tai keuhkoahtaumataudin hoitamiseen kuuluu myös inhalaattorista huolehtiminen. Inhalaattoria kannattaakin oppia käyttämään, puhdistamaan ja säilyttämään oikealla tavalla. Näin saat siitä kaiken hyödyn irti.


 

Orion investoi astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaiden hoitojen tutkimiseen ja kehittämiseen ja jatkaa samalla Easyhaler®-inhalaattorin ominaisuuksien ja käytettävyyden parantamista. Tavoitteena on taata turvallisuus ja laatu tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa sekä huolehtia ympäristöstä. Tuotteiden elinkaarta suunniteltaessa otetaan huomioon kaikki kestävän kehityksen aspektit: sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus sekä ympäristöystävällisyys. Kestävä kehitys on erottamaton osa koko prosessia tuotekehityksestä valmistukseen, käyttöön ja vanhojen inhalaattorien hävittämiseen. 

Voit ladata Orionin yritysvastuuraportin vuodelta 2019 täältä

Orion Oyj, Orionintie 1A, 02200 Espoo, Puh. 010 4261
Käyttöehdot Ota yhteyttä Orion Corporation 2020